Lisäsin tossa joku päivä jopa facebookiin bodypumpin harrastuksekseni. Kaippa mä sitä nyt sitten oikein harrastan, enkä enää vaan satunnaisesti käy vähän salaillen höntsäilemässä. Se on vaan niin kivvaa ja tehokasta. Ja myönnän, et oon aina ihan depiksissä herätessä päikkäreiltä varttia ennen pumppiin lähtöö. Vituttaa ja ärsyttää ja hmph. Mut se laantuu heti ku pääsee autoon saakka.

Bodypump on kuulemma "käypynkiläistyttöjen härrästys", mut kyl siel näköjään pystyy ilman mikrosortseja ja pikkupikkutoppejakin käymään. Välillä näkee kyl melkosiakin tapauksia just näistä pikkupikkutopperoista ja maailman kireimmistä pesäkarhut-trikoista (toim. huom. stringit tietysti). Nää ihmiset on just niitä, ketkä ensin ottaa pyyhe olalla vähän lämpöö kuntosalin luistelulaitteessa/juoksumatolla ja sit parkkeeraa ittensä peilin eteen eturiviin paikalle, jonka ovat puoltoista tuntia ennen ohjelman alkamista varanneet. Sit koko vitun tunti kytätään itteensä peilistä ja tungetaan hyvin muodostuneet pakarat takana olevan naamaan kun hiukan pyllistetään. Pahinta on se, että näillä typsyköillä on aina sykemittareissaan äänet täysillä. PIIP PIIP PIIIIIP.

Käyhän siellä ihan normeja perheen äitejäkin. Ne on niitä, ketkä laskee aina naama irvessä tuskissaan viimiset kasit ääneen ja piereskelee loppurentoutuksessa, kun jalat nostetaan vatsan päälle. Ja käy pumpissa miehiäkin. Kerran yks nuori jannu ryysäs takariviin makso mitä makso ja ahdisti presensillään varmasti kaikki läsnäolijat. On se nyt jotenkin kamalaa ajatella, että siellä joku miespuolinen henkilö saa tunnin tiirailla kaikkien pepoja. Tiedä vittu mitä perverssioita sillä on. Mutta yleensä tämä pakollisen mieskiintiön täyttäjä on keski-iän ylittänyt herra, joka on mitä ilmeisimmän pakotettu pistämään beceliä leivän päälle ja harrastamaan edes jotain. Tämä patu on aina eturivissä (luojan kiitos). Tosin hänellä taitaa olla jonkinlainen pakkomielle olla aina se, kenellä on eniten painoja tangossaan. Sit se tekee ihan päin helvettiä kaikki liikkeet ja kesken biisin ottaa parikymmentä kiloo pois tangosta ja jatkaa edelleen päin helvettiä. Tunnin jälkeen puhkuu sydäntä pidellen ohjaajalle, kuinka hiukan on hartiat (mikä milloinkin) jumeksissa.

Ja voi sitä tunnetta, kun tunti loppuu ja todellakin tietää tehneensä jotakin. Vielä ihanampi tunne tulee siitä, kun huomaa sarjan jälkeen, että olipas kevyttä. Seuraavalla kerralla luulee kuolevansa laitettuaan lisää painoo. Jos ei sitten kuolekaan, niin siitä vasta paras fiilis tulee. Aamulla herätessä tietääkin sitten lisäilleensä. Lahjattomat venyttelee.

bodypump%20wr.jpg